sunnuntai 12. maaliskuuta 2017

Sanoittamisen tarve

Terveisiä elämysalueelta!


Kävin WOW-tapahtumassa Tampereella. Olin aiemmin osallistunut festivaaliin liittyviin Think In -tilaisuuksiin, ja halusin nähdä, millaiseksi kokonaisuus oli muodostunut.

Pääsin paikalle vain sunnuntaina ja valitsin ohjelmistosta etukäteen vain Anna Paavilaisen Play Rape -esityksen.

Annoin virran viedä ja päädyin mm. seuraamaan Elävien legendojen (Seela Sella, Lenita Airisto & Hilja Grönforsin) keskustelua, menetin Stand Up -livekeikan katsomisneitsyyden (Iso A:lle, Johanna Tohnille ja Jamie MacDonaldille) ja kuuntelin paneelikeskustelua aiheella "Uskonnot ja sukupuoli". Ei huono päivä ollenkaan! Tunteita laidasta laitaan!

Hassua oli huomata, miten jo heti kotimatkalla autossa mieli alkoi muotoilla lauseita, joilla voisin kertoa kokemastani muille! Laitoin Radio Classicin päälle ja annoin musiikin helliä sanoittamatonta kokemusrypästä mahdollisimman pitkään.

Miten tämä kaikki edusti elämysaluetta?


  1. Menin tapahtumaan yksin. En sopinut tapaavani siellä ketään, joten olin täysin vapaa kiertämään, ihmettelemään ja olemaan hiljaa. ❤ (Tosin ilokseni tapasin muutamia tuttuja! Harmikseni en tutustunut yhteenkään uuteen ihmiseen...)
  2. Katsoin esityksen lähempää kuin yleensä katsoisin. Lempipaikkani on salin keskivaiheilla - joka suunnasta katsottuna. Nyt hivutin itseni melkein joka kerta 2. riviin. Mukavuusalueelta elämysalueelle. Hmm...
  3. Tein muistiinpanot pääosin piirtäen. 😊 Hiljensin kommenttiraidan, joka kyseli, että mitähän muut ajattelevat kun minä vain piirtelen melkein eturivissä - että eihän nuo ole kunnon muistiinpanoja ollenkaan. 😅 Mutta itse asiassa se paransi keskittymistäni ja helpotti kuuntelua! Ja miten viisaita naisia siellä olikaan puhumassa!!

Mitä tarttui mukaan?


  • Seela Sellan muistutus unelmoinnin tärkeydestä. ❤
  • Monta orastavaa oivallusta. ❤
  • Sisäinen rauhoittuminen sen ajatuksen äärelle, että sielu on sukupuoleton...
  • Halu tehdä esitys, jossa saa olla itse lavalla (on ollut olemassa jo monta vuotta, mutta jälleen se sai bensaa liekkeihinsä... Katsotaan, milloin ajatus tulee vihdoin todeksi!)
  • Opin itsestäni monta juttua, joiden kautta rakennan mukavuusaluettani. ☺
  • Mukaan tarttui myös käyntikortin kokoinen muistilappu, jossa oli ohjeita, miten voimaantua tai luoda parempaa yhteisöllisyyttä. Niistä nappasin itselleni lauseen: "Kannusta naisia löytämään piilossa olevat mahdollisuutensa." 
Taidan aloittaa itsestäni 😉


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti