Juttuhan on niin, että olen "ikäkriisini" siivittämänä alkanut kuntoilla enemmän kuin pitkään aikaan. Olen luvannut itselleni olla oman elämäni parhaassa kunnossa kun täytän 50 vuotta. Projekti on alkanut lupaavasti, ja perhe tukee pyrintöjäni kiitettävästi.
Mieheni laati minulle jumppaohjelman (jota koko perhe noudattaa tsempatakseen minua) ja osti lisäksi syntymäpäivälahjan, jonka sain jo etukäteen. Sen avulla todennäköisesti opin myös erittäin hyväksi hulavanteen pyörittäjäksi seuraavien kymmenen vuoden aikana.
Eikä siinä vielä kaikki.
Päätin sijoittaa itseeni ja hankin itselleni personal trainerin. Yhteinen taipaleemme ei ole tosin vielä kunnolla päässyt alkamaan aikataulu- ja jaksamishaasteiden vuoksi. Vaan tänään - tittididiii - menin hänen kanssaan Teivon portaisiin!
(Kiitos kuvan ottajalle. Paikka on oikea, vuodenaika eri.)
Tsempparini lähetti kannustavan tekstiviestin jo etukäteen:
"Sinne voi sitten ajaa ihan portaiden juurelle asti. Jaksat sitten treenin jälkeen raahautua autoon."😃
Peruskipittelyt ja harppomiset menivät ihan mallikkaasti. Mutta sitten tuli haaste: kinkkaa portaita ensin yhdellä ja sitten toisella jalalla. Okei. Mutta ei. Kommenttiraita oli täysin hiljaa, mutta keho jumittui, eikä suostunut ottamaan ensimmäistä hyppyä!
Olin saanut jälleen tilaisuuden siirtyä MUKAVUUSALUEELTA ELÄMYSALUEELLE! Jee!
Koetin hyppiä yhdellä jalalla muutaman kerran tasaisella maalla. Tosin siitä ei ollut mitään hyötyä. Heti kun menin portaan äärelle, jähmetyin. Ja nauroin ääneen! Tunne oli ihan hullu!
Noooo... Kun olin selättänyt hyppimisen oikealla jalalla (ja saanut jalan hapoille), oli vuorossa SAMA TAISTELU vasemman jalan kanssa. 😄 Voi ihmisen mieli! Eikä se loppunut siihen. Myös seuraavat haasteet - kuten kottikärry-kävely - tekivät mielikeholleni saman tempun. Tosin tunne laimeni joka kerta...
✌ ✌ ✌
Reilun puolen tunnin ähinä ja puhina palkittiin huippuhyvällä ololla! Kotiin päästyäni kynnys mennä elämysalueelle oli peräkkäisten toistojen myötä madaltunut sen verran, että nappasin lahjaksi saamani hula-vanteen ja menin kuistille pyörittelemään sitä! ☺
Jäinkin miettimään, että miten voimallista itsensä ylittäminen on.
Ja kun näissä kuntoiluasioissa pahin vastus olen minä itse, sen päihittäminen tuntuu törkeän hyvältä!
Tästä saa tulla tapa! ❤
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti